Liikkumissuositukset selkäydinvammaiselle

03.05.2020

Tämä referaatti perustuu seuraaviin artikkeleihin: Martin Ginis, K.A., van der Scheer, J.W., Latimer-Cheung, A.E. et al. Evidence-based scientific exercise guidelines for adults with spinal cord injury: an update and a new guideline. Spinal Cord 56, 308-321 (2018). https://doi.org/10.1038/s41393-017-0017-3   https://scireproject.com/community/topic/exercise-guidelines/ 

Yleisesti liikuntaa suositellaan harrastettavan 150 min viikossa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että selkäydinvammaiset (syv) hyötyvät vähemmästä määrästä säännöllistä liikuntaa kuin muu väestö. Todennäköisesti syvien yleinen liikunnallinen aktiivisuus on vähäisempää kuin väestöllä keskimäärin, eli lähtötaso on "matalampi". Siksi myös pienemmällä liikunnan lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia terveyteen. Kuulostaa ehkä hieman hassulta, mutta toisaalta sehän on hyvä uutinen. Tavoitteenahan on parempi yleiskunto ja terveys. Silloin voisi olettaa, että myös hyvinvointi ja toimintakyky kohenisi.

Suosituksessa on eritelty sydämen-, verenkierto- ja hengityselimistön kunto, lihaskunto sekä sydämen ja aineenvaihdunnan terveys. Näiden määritelmät löytyvät artikkelin lopusta.

Jokaisen meistä tulisi sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön riittävän kunnon (Cardiorespiratory fitness) ylläpitämiseksi selkäydinvammaisen tulisi harrastaa:

  • kaksi kertaa viikossa ainakin 20 min reipasta tai rasittavaa aerobista (sykettä kohottavaa ja/tai hengästyttävää) liikuntaa

Riittävän lihaskunnon (Muscle strenght) ylläpitämiseksi:

  • kaksi kertaa viikossa kaikille toimiville isoille lihasryhmille kolme sarjaa reippaalla tai rasittavalla teholla

Sydämen ja aineenvaihdunnan -terveyden (Cardiometabolic health) ylläpitämiseksi:

  • kolme kertaa viikossa ainakin 30 min reipasta tai rasittavaa aerobista liikuntaa

Vaikka minuuttimäärät eivät ehkä kovin suuret ole, voi suositusten toteuttamisessa silti tulla monia käytännön ongelmia. Onko liikuntaa mahdollista harrastaa kotona, ulkona tai esteettömällä kuntosalilla, entä onko sopivia välineitä tai avustusta käytössä? Suosituksessa kuvataan pienin "annos", jolla voi saada positiivisia vaikutuksia. Jos olet jo kokeneempi liikkuja tai kunto hiljalleen kohenee, voit suositukset määrät tietysti ylittää. Todennäköisesti silloin vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn ovat myös paremmat. Toisaalta pienemmällä määrälläkin voi aloittaa ja sitten sitä hiljalleen nostaa. Suositus on tarkoitettu aikuisille, joiden vammautumisesta tai sairastumisesta on yli 1 vuosi.

Luonnollisesti vammasta johtuvat ja yleiset terveysriskit tulee huomioida. On muistettava iho-ongelmien (esim. hiertymät, jotka voivat johtaa painehaavoihin) ennaltaehkäisy. Vaikka sopiva liikunta voi vähentää kipuoireilua nivelissä, on kuitenkin erityisesti varottava niiden ylirasitusta. Jos vaurio selkäytimessä korkeammalla kuin T5, voi sopimaton liikunta aiheuttaa autonominen dysrefleksia -oireyhtymän. Ja toisaalta korkealla vammalla ei syketaso välttämättä nouse, jolloin sitä ei voi käyttää rasituksen mittarina. Normaalin hikoilun puuttuessa voi lämmönsäätelyn häiriö aiheuttaa ongelmia.

Jos sinulla on yleissairauksia, voi liikunta olla aiheellista aloittaa ohjatusti ja ehkä käydä kysymässä neuvoa lääkäriltä. Monella meistä on säännöllinen kontakti fysioterapeuttiin ja häneltä varmaan saa neuvoja ja ohjausta.

Sydämen-, verenkierto- ja hengityselimistön kunto voidaan määritellä mm. sydämen ja keuhkojen kykynä viedä happea lihaksille ja mitata esim. hapenottokykynä ja liikunnan tehona. Yksinkertaisesti tavoitteena on siis "parempi yleiskunto". Jo esim. 3x20 minuutin harjoittelu vain viikossa 8 viikon ajan on todettu parantavan selvästi hapenottokykyä.

Lihaskunnon kohentamisella päivittäiset toimet, esim. siirtymiset voisivat helpottua. Hyvä lihaskunto muutenkin suojaa monta ongelmalta. Fysioterapeutilta saa neuvoja ja parhaimmillaan hän voi toimia lähes personal trainerina. Niveliä täytyy huoltaa (esim. olkapäät) ja niiden liikkuvuutta ylläpitää. Harjoitteita voi tehdä myös kotona esim. vastuskumilla, tarvittaessa avustajan kanssa.

Sydämen ja aineenvaihdunnan terveys. Selkäydinvammaisilla on suurentunut esiintyvyys mm. sydän- ja verisuonitaudeille sekä metaboliselle oireyhtymälle (esim. diabetes). Tutkitusti liikkumalla riittävästi

  • veren kolesteroli/rasva-arvot paranevat
  • sokeriaineenvaihdunta kohenee (insuliiniresistenssi)
  • vyötärölihavuus pienenee
  • verenpaine alenee
  • muut liikunnan hyödyt