Selkäydinvamma ja uni

03.03.2020

Olen referoinut (kääntänyt ja reilusti lyhentänyt) artikkelia Impact Of Spinal Cord Injury On Sleep: Current Perspectives Nature and Science of Sleep 2019:11 219-229, mutta käyttänyt siinä myös vapauksia tehdä omia lisäyksiä.

Selkäydinvammaisilla (syv) esiintyy unihäiriöitä enemmän kuin muulla väestöllä. Artikkelissa unihäiriöt jaetaan neljään osaan: hengitykseen liittyvät häiriöt, levottomat jalat tai jalkojen tahdottomat liikkeet, uni-valve/vuorokausirytmin säätelyyn liittyvät häiriöt ja unettomuus. Nämä ovat siis syv:lla melko yleisiä, mutta usein tunnistamattomia, eikä niitä ehkä siten ole osattu diagnosoida tai hoitaa. Ne heikentävät päiväaikaisia toimintoja aiheuttaen mm. väsymystä ja uneliaisuutta alentaen elämänlaatua sekä altistavat yleissairauksille. Eniten on selvitetty syv:n unenaikaisia hengitykseen liittyviä häiriöitä, joka useimmiten käytännössä on uniapnea.


Hengitykseen liittyvät häiriöt

Uniapnea esiintyy enemmän erityisesti korkeilla vammoilla (tetraplegia). Tähän on syynä mm. poikkeava sympaattisen hermoston toiminta, joka voi altistaa hengitysteitä kasaan painumiselle tai mm. lisätä ilmanvastusta nenähengityksessä. Ylipaino ja siihen liittyneenä vyötärölihavuus ja niskan/kaulan alueen kasvanut ympärysmitta lisäävät riskiä uniapneaan. Myös jotkut lääkkeet (spastisuus-, kipu-, rauhoittavat- tai unilääkkeet) voivat vaikuttaa epäedullisesti hengitykseen nukkuessa.

Uniapnea aiheuttaa usein merkittävää päiväaikaista väsymystä ja altistaa mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Kuitenkaan ei vielä osata sanoa, onko uniapnea sinänsä syv:lle haitallisempi kuin muulle väestölle.


Unenaikaiset jalkojen tahattomat liikkeet ja/tai levottomat jalat

Levottomat jalat -oireyhtymä (LSO) tarkoittaa epämiellyttäviä tuntemuksia jaloissa ja lähes vastustamatonta tarvetta liikuttaa niitä nukahtamisen yhteydessä. Jopa 80%:lla henkilöistä, joilla on LSO, on havaittu olevan myös unen aikaisia koukistussuuntaisia liikkeitä jaloissa. Samanlaisia liikkeitä unen aikana on todettu myös hyvin usein syv:lla, vaikka spastisuuslääkkeiden annostus on maksimissaan.

Häiriöt uni-valve- tai vuorokausirytmissä (melatoniinin erittyminen)

Melatoniini on käpyrauhassolujen aivoissa tuottama hormoni (yöhormoni), joka erittyy verenkiertoon. Melatoniin eritys estyy valon vaikutuksesta ja sen pitoisuus veressä vaihteleekin ollen illalla ja yöllä korkeampi kuin päivällä. Silmästä käpyrauhaseen menevät hermot kiertävät selkäytimen kautta koko kaulaytimen alueen. Tämän vuoksi vaurio kaulaytimessä saattaa aiheuttaa normaalin melatoniinin pitoisuuden vuorokausivaihtelun puuttumisen. Tällöin melatoniinin pitoisuus on matala vuorokauden ajasta riippumatta. Muiden hormonien vuorokausivaihteluun ei vaurio vaikuttanut.

Saattaa ehkä kuulostaa hieman kummalliselta, mutta ilmeisesti melatoniinin erityksen häiriö ei aiheuta ainakaan kovin merkittävästi viivästynyttä unirytmiä tai unettomuutta.


Unettomuushäiriö

Unettomuushäiriö määritellään vaikeudeksi nukahtaa tai pysyä unessa.


Tutkimukset

Eri unihäiriöt voivat esiintyä samanaikaisesti. Unitutkimuksilla voidaan selvittää niiden esiintymistä. Uniapneatutkimuksessa mitataan mm. hengityskatkoksia ja veren happipitoisuutta. Laajassa unitutkimuksessa kartoitetaan monia eri elintoimintoja, esim. aivosähkökäyrällä eri univaiheita ja niissä esiintyviä häiriöitä ja siten saadaan hyvä käsitys unesta.


Hoito

Uniapneassa CPAP- hoito (hoito ylipainehengitysmaskilla) on myös syv:lle yleensä tehokas, mutta sellaisen käyttöön liittyy valitettavasti monia ongelmia. Myös muita hoitokeinoja on, mutta niiden tehokkuudesta syv:lle ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Uniapnean hoidossa on myös hyvin tärkeää pyrkiä pääsemään eroon ylipainosta.

Unenaikaiset jalkojen tahattomat liikkeet tulkitaan varmaankin lähes aina spastisuudeksi, mitä ne todennäköisesti myös ovat. Toisaalta muutamissa tutkimuksissa on viitteitä niiden mahdollisesti myös liittyvän levottomat jalat -oireyhtymään ja siihen tarkoitetulla lääkehoidolla on saatu joskus tilannetta parannettua.

Hämmästyttävästi melatoniin käytöstä korkeassa syv:ssa on hyvin vähän tutkimuksia. Joka tapauksessa melatoniin on hyvin turvallinen lääkeaine ja sitä kannattanee kokeilla.

Unettomuuden hoito perinteisillä unilääkkeillä (mm. bentsodiatsepiini johdannaisilla) voi aiheuttaa uniapnean pahenemista. Nukahtamis- tai unessa pysymisen ongelmiin kannattaa kokeilla myös muita lääkkeitä sekä erityisesti lääkkeetöntä hoitoa.


Yhteenvetoa

Taas siis yksi riesa lisää, vaikka olihan tämä tietysti tiedossa. Ehkä monella meikäläisellä on tutkimuksena lyhyt juttelu lääkärin kanssa ja hoitona pelkkä unilääke, toki nykyään kyllä onneksi käytetään muitakin lääkeryhmiä kun klassisia nukahtamislääkkeitä. Voi kuitenkin olla mahdollista, että kunnollisella unitutkimuksella saataisiin oireista ja unihäiriön syistä lisätietoa ja siten ehkä monipuolisempaa näkökulmaa ja myös tarvittaessa joitakin hoitoja tilannetta parantamaan.